PAND
taiteilijat ja
kulttuurityöntekijät
rauhan puolesta
Hätähuuto
Orpo-Purran hallituksen leikkauspolitiikka kohdistuu koko kulttuurialaan. Suomen Taiteilijaseura, nykytaiteen tiedotuskeskus Frame Contemporary Art Finland ja visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ovat käynnistäneet "Kuvataiteen hätähuuto" -kampanjan (kuva) sosiaalisessa mediassa. Myös Näyttelijäliitto vetoaa päättäjiin: leikkaukset osuvat kohtuuttomasti juuri näyttelijöiden ammattikuntaan.
Esittävän Taiteen Leikkaukset
Näyttelijäliiton mukaan kulttuuribudjetin leikkaukset kohdistuvat merkittävässä määrin esittävään taiteeseen ja AV-alaan eli kaikkiin näyttelijöitä pääasiallisesti työllistäviin aloihin. Liiton mukaan leikkausten kerrannaisvaikutukset ovat valtavat ja ne heijastuvat myös aloille, joihin ei ole vielä esitetty leikkauksia. ”Suunniteltujen leikkausten toteuttaminen kutistaa teatteri- ja AV-alaa merkittävästi ja heikentää erityisesti nuorten ja uusien tekijöiden mahdollisuuksia päästä alalle”, sanotaan Näyttelijäliiton tiedotteessa.
Tosi kysymyksessä myös Pandilassa
Taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden rauhanjärjestö Pand toimii juuri leikkausten kohteena olevalla kulttuurikentällä. Aiemmin keväällä Orpo-Purran hallitus päätti lopettaa kaikkien suomalaisten rauhanjärjestöjen valtionavustuksen. Pandin sihteerin JP (Juha-Pekka) Väisäsen mukaan käytännössä tämä tarkoittaa Pandin perusrahoituksen loppumista. ”Järjestön ylläpitämän taidegallerian "Pandilan" toiminta on nyt vaarassa, ellei jotain uutta rahoitusta Pengerkadun pienelle rauhankulttuuritilalle pikaisesti löydetä”, sanoo Väisänen.
Pandin hallitus päättää syyskokouksessaan 9.11. Pandilan kohtalosta. Sitä ennen taiteilijat ovat suunnitelleet tukikampanjoita, kuten esimerkiksi 29.9. Rauhanasemalla järjestettävän tukikonsertin yhdessä Mapuche Finlandin kanssa. Myös kuvataidenäyttely Pandilan tueksi on suunnitteilla. ”Toiminnan turvaamiseksi Pandilassa Pengerkadulla olisi kerättävä 2025 vuotta varten vähintään 4000 €”, sanoo Väisänen.
Kaikki mikä ei tapa – essee leikkauspolitiikasta
Uusi Sivu -verkkojulkaisussa käsitetaiteilija ja toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen kirjoittaa esseessään "Kaikki mikä ei tapa" Orpo-Purran leikkausten vaikutuksista rauhanjärjestöihin, taiteilijoihin ja kansalaisyhteiskuntaan laajemmin. Väisänen kysyy, onko leikkauspolitiikassa kysymys Nietzscheläisestä kärsimyksen kautta kilvoittelemisesta vai jonkinlaisesta poliittisesta uskonkappaleesta, jossa Zarathustran sijaan äänessä on Perussuomalaisten ankara äiti Riikka Purra.
Väisäsen esseen "Kaikki mikä ei tapa" voi lukea tästä linkistä:
[https://www.uusisivu.fi/Kaikki-mik%C3%A4-ei-tapa/](https://www.uusisivu.fi/Kaikki-mik%C3%A4-ei-tapa/)
Kaksiosaisen esseen perustuvan audioesseen "Kaikki mikä ei tapa" voi kuunnella Spotifyssa Rotevan Rosollin alustalla. Linkki https://open.spotify.com/episode/0OodQSqiaiHf8SSRVye68z?si=8a6b17858ec1441b](https://open.spotify.com/episode/0OodQSqiaiHf8SSRVye68z?si=8a6b17858ec1441b)ensimmäiseen osaan tässä: [https://open.spotify.com/episode/0OodQSqiaiHf8SSRVye68z?si=8a6b17858ec1441b](https://open.spotify.com/episode/0OodQSqiaiHf8SSRVye68z?si=8a6b17858ec1441b)
PAND
taiteilijat ja kulttuurityöntekijät rauhan puolesta