Nuoren hevosen kanssa tummaetelänpyökkimetsään tutustumassa.

Kuva: Fernando del Carmen Ponce Garrido.

Katariina Vuorinen (1976–) on Latinalaisesta Amerikasta ja erityisesti Chilestä inspiroitunut suomalainen runoilija. Vuorinen esiintyy 29.9. Helsingissä Rauhanasemalla taiteilijoiden rauhanjärjestö PANDin ja ihmisoikeusjärjestö Mapuche Finlandin hyväntekeväisyystapahtumassa. Runoilija on tutustunut Chilen alkuperäiskansan, mapuchejen, kulttuuriin ja ihmisoikeustaisteluun Temucossa. Vuorinen on julkaissut useita runoteoksia, joista viimeisin on myös käännetty espanjaksi. Katariina Vuorisen perustamana Naantalin saaristossa järjestetään vuosittain Runosaari-festivaali.

Katariina Vuorinen Mapuche-kansan puolella:

Kaksikymmentä Vuotta Chilen Inspiroimana 

Chile-aktivistit muistavat Katariina Vuorisen dramaattisen esityksen loppuunmyydyssä Helsingin Savoy-teatterissa vuonna 2023 "Chile Chile Chile" -tilaisuudessa. Vuorinen muistelee seuranneensa tapahtumaa sekä yleisöstä että takahuoneesta ennen omaa esiintymistään. 

"Tilaisuudessa oli hieno, tiivis ja yhteisöllinen tunnelma. Tuntui, että koko tila ja ihmiset siellä olivat yhtä. Lyhyessä ajassa syntyi monia hienoja kohtaamisia ja keskusteluja. Oli ilo ja kunnia astua lavalle täyden katsomon eteen ja jakaa rakkauteni Chilen maata ja kansaa kohtaan", sanoo Vuorinen.

Latinalainen Amerikka ja espanjan kieli ovat Vuoriselle runoilijana merkityksellisiä, ja niiden vaikutus näkyy hänen teoksissaan. Vuorinen kirjoitti viidennen runoteoksensa ”Myöhempien kesien jumalat, Los dioses de los veranos ulteriores” Chilessä vuosina 2018–2020. Vuorisen kustantaja (Aviador) ihastui heti hänen runojensa rytmiin ja halusi kääntää kirjan myös espanjaksi. Käännös on Zoila Forss-Crespo Moreyran käsialaa.

Espanjankielinen maailma vaikutti ensimmäistä kertaa Vuorisen runouteen hänen ollessaan opiskelijavaihdossa Oviedon yliopistossa Espanjassa (2001–2002). Oviedon vaikutus näkyy runoilijan toisessa teoksessa ”Kylmä rintama” (2006). Vuorisen kolmannessa teoksessa ”Rouvien ja lintujen talo” (2010) taas voi kuulla innoitusta mm. Espanjasta, Argentiinasta ja Paraguaysta, sekä eteläisen pallonpuoliskon tähtitaivaasta. "Olen huomannut, että espanjan kielessä on jokin laatu, joka tekee tunteiden ilmaisemisesta helpompaa, ja se siirtyy myös suomenkieliseen ilmaisuun", sanoo Vuorinen.

Vuorinen on kirjoittanut Chilessä runoja ensimmäisestä vierailustaan lähtien, ja erityisesti vuonna 2020, kun hän jäi maaliskuussa 2020 koronaepidemian takia Chileen ja asui kolme kuukautta teltassa Potrero Grandessa Maulen alueella. 

"Kaikki runot ovat tärkeitä, mutta ”Myöhempien kesien jumalista” voisin mainita esimerkiksi runosarjan ”Valparaíso, ainoa kaupunki maailmassa”. Olen asunut kaupungissa monesti, ja sen ainutlaatuisuus vaati kirjoittamaan kyseisen sarjan. Runo ”Palava satama” syntyi Chilen kansannousua Suomesta käsin seuratessani, yhtä aikaa väkivallasta järkyttyneenä ja muutoksen toivon vallassa. Ulkomaalaisena olen aina tietoinen ulkopuolisuudestani, mutta se antaa myös mahdollisuuden heijastaa sosiaalista, historiallista ja kulttuurista todellisuutta ja maisemaa. Olen siinä suhteessa yhtä aikaa nöyrä ja intohimoinen. Yhteiskuntaa kuulostelevista runoistani voisi mainita myös ”Iltapäivän päättäväisyys”, ”Misogynia” ja ”Sanansaattajat”. Jaksan loputtomasti kuunnella ihmisiä ja sitä, miten he ilmaisevat elämäänsä ja kokemuksiaan. Kohtaamiset, yhteistyö ja ystävyydet antavat merkityksen matkalle ja kokemuksille", sanoo Vuorinen.

Vuoriselle tärkeitä runoja teoksessa ovat myös ”Matkalla Uspallataan”, joka sai innoituksensa runoilijan ylittäessä Andit matkalla Santiagosta Mendozaan, sekä  teoksen päättävä, mutta prologina samalla myös aloittava ”Buitreras”. ”Kirjan aikakäsitys on varsin syklinen, ja runouden erityinen voimahan on myös näyttää asiat yhtä aikaa, samanaikaisina”, sanoo Vuorinen

 

Runosaari-festivaali Naantalin saaristossa 

Runoista kiinnostuneet kesäihmiset voivat nauttia Katariina Vuorisen aloitteesta Naantalin saaristossa runoista, musiikista ja runoilijoiden ja muusikoiden esityksistä. Festivaali järjestetään viidennen kerran 12.–14. kesäkuuta 2025 kolmessa Velkuan saaressa. Lossit kuljettavat vieraita saarten välillä. Vuorinen kutsuu kaikki runouden ystävät osallistumaan ensi kesän tapahtumaan ja lupaa, että "saariston kesä on maaginen". Festivaalin ohjelmasta ja aikataulusta tiedotetaan keväällä tapahtuman nettisivuilla (runosaari.net) ja Facebook-sivulla (Runosaari-festivaali). Runosaari ottaa vastaan myös ehdotuksia runoudesta, musiikista ja kaikesta poikkitaiteellisesta. Ohjelmaehdotuksia voi lähettää osoitteeseen runosaari@gmail.com. 

"Haluan lisätä tapahtuman kansainvälisyyttä, ja haaveena on myös täysiverinen Latinalaisen Amerikan teemavuosi. Tästä saatiin pientä ennakkoa viime kesänä, kun festivaalilla kuultiin Pablo Nerudan ja Alejandra Pizarnikin runoja", sanoo Vuorinen.

 

Rauhantyö ja ihmisoikeudet:

runoilija mukana Rauhanasemalla

Katariina Vuorinen on kokenut esiintyjä, joka on esittänyt runojaan ympäri maailmaa. Juuri tänä vuonna syyskuussa Vuoriselle tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun Chile, sen kulttuuri ja ihmiset tulivat merkittäväksi osaksi hänen elämäänsä. Chilen luonto, meri, metsät ja vuoret ovat vaikuttaneet syvästi runoilijaan ja hänen taiteeseensa. Ehkä juuri siksi Vuorinen saapuu innostuneena ja päättäväisenä Rauhanasemalle PANDin ja Mapuche Finlandin hyväntekeväisyystapahtumaan (29.9. kello 13-20, Rauhanasema, Veturitori 3, Helsinki.)

"Rauhantyö, tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat planeettamme tulevaisuuden ohella tämän ajan tärkeimpiä kysymyksiä. Ne ja Chile ovat lähellä sydäntäni, joten halusin osallistua heti, kun kuulin tästä. Orpo-Purran hallituksen täysin käsittämätön päätös lakkauttaa rauhanjärjestöjen yleisavustus suututtaa myös kulttuurin ja perusturvan leikkausten ohella: periksi ei todellakaan anneta", sanoo Katariina Vuorinen. 

Runoilija Vuorinen tutustui ensimmäisen kerran mapuche-kansan historiaan ja elämään työharjoittelussa Temucossa vuonna 2004. Alkuperäiskansan taistelu maasta ja oikeuksista oli silloin käynnissä, kuten se on edelleen. "Sen seuraaminen teki lähtemättömän vaikutuksen ja jätti halun tietää ja ymmärtää lisää", sanoo Vuorinen.

Katariina Vuorinen Potrero Grandessa Maulessa. Kuva: Fernando del Carmen Ponce Garrido